Esitettävät ehdotukset perustuvat työryhmän mietintöön ja siitä saatuun lausuntopalautteeseen.
Oikeusministeriö asetti 25 päivänä marraskuuta 2016 työryhmän, jonka tehtäväksi se antoi selvittää mahdollisuuksia ehdollisen vankeusrangaistuksen vaikuttavuuden tehostamiseen sekä ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välisen porrastuksen vähentämiseen. Työryhmän oli selvitettävä ja arvioitava ehdollisen vankeuden tehostamista oheisseuraamusjärjestelmää kehittämällä sekä laadittava ehdotukset tarvittaviksi lainsäädännön muutoksiksi. Työryhmän asettaminen perustui pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategiseen hallitusohjelmaan.
Rikoslain 6 luvun 11 §:ssä on yhdyskuntapalvelua koskeva perussäännös. Rikoksentekijä, joka tuomitaan enintään kahdeksan kuukauden pituiseen ehdottomaan vankeusrangaistukseen, tuomitaan sen sijasta yhdyskuntapalveluun, jollei ehdottomien vankeusrangaistusten, aikaisempien yhdyskuntapalvelurangaistusten tai muiden painavien syiden ole katsottava olevan esteenä yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle. Yhdyskuntapalveluun tuomitsemisen edellytyksenä on, että rikoksentekijä on antanut suostumuksensa rangaistuksen tuomitsemiseen yhdyskuntapalveluna ja että hänen voidaan olettaa suoriutuvan yhdyskuntapalvelusta.
Yhdyskuntaseuraamuksiin kuuluvat yhdyskuntapalvelu, valvontarangaistus, nuorisorangaistus ja alle 21-vuotiaana rikoksen tehneille ehdollisen vankeuden tehosteeksi tuomittava valvonta sekä ehdonalaiseen vapauteen päässeen valvonta.
Ruotsissa ehdollisen tuomion koeaika on kaksi vuotta. Ehdollista tuomiota tiukennettiin vuonna 1999 liittämällä siihen oheisseuraamuksena yhdyskuntapalvelu (40–240 tuntia).
Oheisseuraamuksia selvittänyt työryhmä pohti sähköisen valvonnan tarvetta myös ehdotettavassa oheisseuraamuksessa. Sähköinen valvonta on hinnaltaan suhteellisen edullista, ja sen voimakas yleistyminen onkin johtunut osittain vähäisistä kustannuksista vankeusrangaistukseen verrattuna. Samalla on saavutettu vapaudessa suoritettavan rangaistuksen tuomitulle tuomat sosiaaliset, taloudelliset ja psykologiset edut vankeuteen verrattuna. Näin on kuitenkin vain tilanteessa, jossa vaihtoehtona on ehdoton vankeus. Muissa tilanteissa voi olla vaarana seuraamusjärjestelmän aiheeton tiukentuminen sähköisen valvonnan vuoksi. Siksi sähköistä valvontaa tuleekin käyttää vain silloin, kun tuomitulle etukäteen laadittua päiväohjelmaa tai hänen liikkumistaan muuten on syytä suunnitelman noudattamisen varmistamiseksi valvoa. Esimerkiksi paikantava valvonta ilman, että sillä varmistettaisiin jonkin rangaistukseen sisältyvän velvollisuuden toteutuminen toisi järjestelmään valvottavan yksityisyyteen voimakkaasti puuttuvan elementin, jolla ei kuitenkaan olisi varsinaista tavoitetta.
Ehdollista vankeutta koskevaa oikeusvertailua vaikeuttaa se, että ehdollisella rangaistuksella on eri merkitys eri maissa. Karkeasti jaotellen ehdollisen tuomion perustyyppejä on kaksi: muun muassa Ruotsissa käytössä oleva malli, jossa rangaistus jätetään määrittelemättä ja sen tuomitseminen lykätään tietyin ehdoin sekä Suomessa käytössä oleva ehdollinen, jossa tuomiossa määritellyn rangaistuksen täytäntöönpano lykkääntyy koeajaksi.